Tämän viikon haasteena on pysähtynyt.

Moni vasta elämän kynnyksellä oleva nuori kokee turhan pysähtymisen kaahailun seurauksena!

Tässä ei ollut kaahailusta kysymys, mutta yhden nuoren matka kuitenkin pysähtyi.

Valitettavasti tällaisia pysähtymisiä tulee aivan liikaa.

Lisää erilaisia pysähtymisiä napin takana!

 

 

Tällä viikolla haasteena on JOTTA EN UNOHTAISI.

Meiltä oli eilen aamusta iltaan netti poikki ja olin kuin tulisilla hiilillä, kun en päässyt surffailemaan. Koko päivä meni nettiasiaa selvitellessä, eikä mistään muustakaan tullut mitään. Lopulta, kun pääsin vilkaisemaan tätä haastetta, se iski!

Minä ainakin olen nykyisin aivan liiaksi kiinni tässä tietokoneessa, niin "työn", kuin vapaa-ajankin puitteissa. Pitäisi muistaa hellittää hetkeksi!

Tämän kuvan myötä toivottelen kaikille rentouttavaa viikonvaihdetta!

Napin takaa muiden vastauksia haasteeseen.

 

Valokuvatorstain tämänkertainen haastesana on RÄISKYVÄ.

Olimme pari vuotta sitten Portugalissa, Albufeirassa, ja viimeisenä iltanamme siellä paikkakuntalaiset juhlivat (poislähtöämmekö?) näin RÄISKYVÄSTI!

Klikkaa kuvaa!

No, eivät he tietenkään meidän poislähtöämme juhlineet, vaan "Albufeira"-päivää! Tuo päivä on ilmeisesti heille tärkeä, sillä kaikki kynnelle kykenevät näyttivät olevan paikalla ihastelemassa ilotulistusta, joka kesti, ja kesti, ja kesti....  Yli tunnin ajan taivaan valaisi valoshow, jollaista en ollut aikaisemmin nähnyt!

 

Valokuvatorstain 147. haaste on KUU.

 

Tämä ei ole "oikea kuutamo", vaan tehty auringonpaiste-kuvasta.

 

 

Valokuvatorstain 146. haaste on Vuorenpeikkojen luolassa.

 

Mennään metsään katsomaan

missä peikkoperhe asustaa

- mummu, minkä kiven juuressa

on peikkopappa kalassa?

 

Tämän viikon haasteena on tie ulos.

 

Tie ulos - vaikkakin vähän ahdas.

 

 

Tällä viikolla haasteena on Ennen - Nyt.

 

ENNEN: maito kortilla

 

 

NYT: maitoa ja kaikkea muuta yllin kyllin

 

Tällä viikolla aiheena on autio.

 

 

Tällä viikolla haastesanana on saapuminen.

Tässä saapuu sekä äiti, että ruokaa!

Useat laitteen tunnistivatkin, mutta tässä vielä havainnollistettuna tuon esineen tarkoitus niille, jotka eivät moista olleet nähneet.

Tällä siis tehdään vinonauhaa vinoon leikatusta kangassuikaleesta.

 

 

Kysymys  kuuluu siis: M i k ä  t ä m ä  o n ?

 

Haastesanana tällä viikolla on, ah niin arkinen mutta kovin tärkeä: KEITTIÖ.

" Keittiö on kodin sydän. Siellä keitetään, paistetaan ja leivotaan, säilötään, syödään. Ja siinä ohessa ajatellaan omia ajatuksia, vaihdetaan päivän kuulumiset perheenjäsenten kanssa, opetetaan kokkaamista lapsille tai viimeistellään yllätysateria rakkaalle. Keittiössä heräillään, keittiössä suunnitellaan tulevaa päivää - ja taas illalla sammutetaan valot tai kynttilä, kun viimeinenkin janohuikka on sammutettu.

On monta syytä väittää keittiötä kodin tärkeimmäksi tilaksi. Keittiössä eletään tätä päivää - ja tehdään huomispäivän muistoja" (Sirpa Rivinoja, 31.10.08, http://www.rakennaoikein.fi/fi/artikkelit/keitti%C3%B6-kodin-syd%C3%A4n-osa-2)

----------

Minä vastaan "Keittiö-haasteeseen" tällaisella pienellä vinkillä!

Pari vuotta sitten sain tarpeekseni isosta jää-/viileäkaappi systeemistä, joka (isossa) lapsiperheessä oli ollut tietenkin tarpeellinen.
 Vaihdoimme sen pieneen jää-/pakastinkaappi yhdistelmään, mikä meille riittää mainiosti nykyisin.  Siispä vanha rötiskä pihalle ja tilalle uusi. Vanhan jääkaapin takana olevalle seinälle piti tietenkin tehdä jotain. Keittiömme on jo vanha, mutta emme kuitenkaan halunneet tehdä isoa remonttia tässä vaiheessa, vaan koko "rempan" piti hoitua muutamassa tunnissa ja ainoastaan pienellä fiksauksella. Kaapistoa jatkettiin avohyllyillä ylhäällä ja alhaalla, mutta kaapistojen välissä oleva seinä meinasi muodostua ongelmaksi, koska työpöydän päällä ennestään olevia laattoja ei ollut (tietenkään) enää saatavilla. Piti siis keksiä joku muu (nopea) ratkaisu! Kaikenlaisia vaihtoehtoja mietittiin, mutta sitten minulla välähti AIRAMI!

Laattojen paikalle laitetaan PEILI! ...ja eikun tuumasta toimeen!

Ihan kiva ratkaisu mielestäni, antaa tähän "kaiken sydämeen" vähän syvyyttä. Ja mikä parasta, voit pöydässä ollessasi samalla tarkistaa, että kutrit on kunnossa! :D

Tätä ideaa ei ole patentoitu, joten voit sen "varastaa" vapaasti!

-------

Ps. Tuo alussa olevan artikkelin kirjoittaja "Sirpa Rivinoja" on muuten minun entisiä työkavereitani!

Tässä uudestaan vastaus haasteeseen!

Valokuvatorstain 124. haaste : "Murphyn laki".

Pitemmittä puheitta!

Valokuvatorstain tämän viikon haaste on vaihteeksi sitaatti.

"Mieli kuvittaa - mielen tekee mieli ottaa kokonainen kuva elämästä. Mieli koittaa tallentaa viimeiseen asti, mutta me olemme riisuneet muistomme välineen ympärille: kuvalla lähtemisestämme emme voi viestiä muuta kuin keveyden ääntä:"

Juhani Ahvenjärvi: Kahvin hyvyydestä (SanaSato 1997, s. 44)

Maailmanloppu, katse kaukaisuuteen; mielessä tyhjyys!

(Kuva  Maailmanlopusta, Portugalissa)

Tällä kertaa haasteena "Piposta vedetty"

Kerroksen valinta oli kyllä aivan "piposta vedetty".

No, osui se lopulta oikeaankin!

Tämän viikon aiheena on DRAAMA.

Draamaa syntyy, kun nämä kädet tarraavat ohikulkijan nilkasta kiinni ;D!

 

Haasteena on lausahdus "Helmikuu on helmi".

Klik!
Helmikuu parhaimmillaan; lunta (edes vähän), aurinkoa ja mahdollisuus nauttia näistä.

Klik!

Jos liukuria ei ole matkassa, kyllä hätä keinot keksii ;D

Klik!

Helmikuu on helmi, joten tervetuloa kaikki mukaan laskettelemaan ja nauttimaan kauniista talvisesta luonnosta!

Tämän viikon inspiksenä on Kello viiden tee, Syanidilla, kiitos -blogin Elegian ottama valokuva, jota voit katsoa isompana täällä.

 

Vastaan haasteeseen tällä kuvalla

Yhtä yksin ja unohdettuna!

Valokuvatorstain haasteen aihe on tällä viikolla sana, moni.

Sain tällaisen, jonka oli jo ennen minua saanut MONI!

Vastasin näillä omilla kuvillani.

Ajatuksia on aivan tuhottomasti tälläkin hetkellä pää täynnä, mutta en ehdi nyt valokuvaamaan niitä, joten tyydyn pariin vanhaan ajatukseen.

Näitä maisemia katsellessa päässä pyöri ajatuksia:



Miltä maisema näyttäisi ilman tuota alhaalla roikkuvaa pilviverhoa? KLIK!



Mitähän kaikkea tuolla pilven takana onkaan? KLIK!

Hämeessä satoi melkein joka päivä tänä kesänä, mutta myrskykuvaa en kuitenkaan onnistunut ottamaan. Ehkä ei sitten myrskynnyt ;D
Tämä kuva on viime syksyltä ja kuvattu Paneliassa. Silloin kohta myrskysi!

Haaste 98: Keskeneräinen

Ajellessamme pari vuotta sitten Kreetan-saarella, vastaamme tuli tällainen näkymä.
Kokonainen kylä oli jäänyt keskeneräiseksi. Paikka oli jotenkin aavemainen.


Käsittelin vähän kuvaa, nyt se on myös keskeneräinen palapeli. Keskeneräistä kerrakseen ;)
Klikkaamalla kuvaa saat hieman isomman version siitä!

Tämä oli aika kovaa kuisketta!



Luolasta taas kantautui korviini pelottava, aavemainen kuiske!

Näsijärvellä 20.6.08 klo 00.30-01.00; ei tule yötä!

Siilejä käy aika ajoin vierailulla meidän terassilla. Tällä käynnillä oli tarjolla salaattia.
Ensin vähän kierreltiin ruokalautasta...

sitten uskaltauduttiin jo maistamaan...

olisikohan tällä puolella maukkaampaa?

Nyt näyttää uhkaavasti näyttää siltä, että lautaselta loppuu ruoka...

Uskottava se on, loppu mikä loppu!

Mistähän löytyisi lisää? Tässä vaiheessa kuvaajalle astui kuvaan "inhimillinen tekijä", eli pieni pelko, ettei siili vaan näykkäse varpaasta, kuten kerran on tehnyt. Tällä kertaa siili kuitenkin tyytyi vaan haistelemaan ja jatkoi sitten matkaansa.

Pakko laittaa toinenkin kuva, kun mielestäni omenapuun kukat ovat niin kauniita!

Ensimmäisenä tuosta lauseesta tulee aina mieleeni koulun kevätjuhlat ja todistus.
Tässä kuvassa koulutien ensimmäinen todistus (eskari).