Onneksi lauantaina ei sitten satanut ja pääsimme ulkoiluttamaan mun kameraani.
Ajelimme mieheni kanssa Kutalan Kasinolle, jossa meillä oli treffit siskoni ja hänen miehensä kanssa.
Siitä sitten jatkoimme yhdessä Otamukseen.
Valitsimme tämän lyhyimmän reitin, koska meidän isännällä on
nivelsiteet toisesta nilkasta vähän huonossa kunnossa.
Alkumatkasta nuolet näyttivät aina vaan ylöspäin.
nivelsiteet toisesta nilkasta vähän huonossa kunnossa.
Alkumatkasta nuolet näyttivät aina vaan ylöspäin.
Lopulta kapuaminen loppui ja pääsimme ylös, josta maisemat olivat aika jylhät.
Matkan varrella matalampaakin kohtaa.
Metsäpuro löytyi myös.
Opaste "Tyytti-kivelle"
Itse kivi tässä.
Kuvaajat (tässä sisareni) joutuivat välilla kiemurtelemaan ihmeellisiin asentoihin.
"Piikkisikakin" oli eksynyt metsään.
Kukkia tietenkin piti kuvata.
Metsästä löysimme paikan, josta mitä ilmeisimmin Tarjuska oli käynyt louhimassa
"timantin", jonka antoi minulle.
Tässä vielä muutama kennolle tarttunut kukka.
Oli ihan hyvä, että olimme valinneet tämän lyhyemmän reitin, sillä saimme aikaa kulumaan tähänkin reilut kaksi tuntia. 6,5 kilometrin lenkki olisi vienyt seitsemisen tuntia ja ilman eväitä olisi NÄLKÄ PÄÄSSYT YLLÄTTÄMÄÄN.
Kyllä kahvi maistui hyvältä luontoretken päätteeksi Otamus-kahviossa!
Kommentit