Kesä tuli, oli ja meni!
Puoliakaan siitä, mitä olin ajatellut kesän aikana tehdä, en ehtinyt tekemään.
Pari kertaa ehdittiin sentään "Harakka"- siskon kanssa pienelle kiertoajelulle ja Danin kanssa tehtiin pieniä reissuja.
Korfun saarella latasimme akkuja viikon verran, vaikka ei siitäkään mitään meinannut tulla.
Meidän oli pakko päästä tästä hullunmyllystä eroon vähäksi aikaa, joten päätimme lomalle lähtiessämme, ettemme vastaa kuin perheen soittamiin puheluihin. Tätä eivät kaikki sulattaneet ja niinpä minua uhkailtiin poliisillakin, kun en vastaa puheluihin!
Näissä maisemissa mielikin lepäsi!
Onneksi emme puheluihin vastanneet, sillä täällä oli taas mennyt päälaelleen ja meidän lomamme olisi mennyt taas kaikkeen selvittelyyn puhelimen välityksellä. Puuhaihmiset täällä olivat sopineet, että meille ei sitten kukaan soita, vaan että koitetaan hoitaa asiat ja annetaan meidän lomailla (ihania ihmisiä). Nuorin poikamme otti vastuun ja hoiteli täällä asioita puolestamme ja vasta hakiessaan meitä kentältä kertoi tapahtumista.
Siitä se rumba sitten taas alkoi.
Tuo harrastustoiminta ja sen myötä tulleet taistelut ovat siis vieneet kaiken vapaa-ajan. Lopulta tuli sitten seinä vastaan, yksinkertaisesti ei jaksanut kaikkea ja oli pakko luopua jostain. Taistelua lasten harrastuksen puolesta en voinut (enkä halunnut) jättää, joten ratkaisuksi jäi unohtaa bloggailu vähäksi aikaa. Siinä syy, miksi täällä ei ole tapahtunut mitään.
Pakkohan näiden naperoiden puolesta on taistella!
Välillä minusta tuntui, että olin oikeasti kaltereiden takana, eikä ulospääsyä näy missään.
Taistelimme siis koko kesän saadaksemme edes jonkin verran jääaikaa Nokian jäähallista, laihoin tuloksin. Meillä on nykyisin kuusi juniorijoukkuetta (kolme joukkuetta siirtyi jo muualle jääaikojen vähyyden vuoksi), joille on annettu kolme vuoroa viikossa. Aika vaikea yhtälö - kuusi joukkuetta - kolme vuoroa.
Taistelumme tuloksena meille oli luvassa kaksi vuoroa lisää lokakuun alusta, mutta kun asiasta piti päättää liikuntalautakunnassa, kaupunginhallituksen puheenjohtaja (kilpailevan seuran ihmisiä) tuli kokoukseen ja veti asian kaupunginhallituksen käsittelyyn. Tällä saatiin tuota meille suosiollista päätöstä lykättyä eteenpäin.
Kaupunginhallitus ei ottanut asiaa käsittelyyn vielä seuraavassa kokouksessaan, vaan vasta sitä seuraavassa. Kokous pyysi liikuntalautakunnalta selvitystä jäätilanteeseen seuraavaan kokoukseen mennessä. Liikuntalautakunta jätti hallitukselle selvityksen, jossa se puolsi yksimielisesti meille niitä kahta lisävuoroa. Seuraavassa hallituksen kokouksessa asiaa käsiteltiin ja päätettiin jo hyväksyä liikuntalautakunnan ehdotus, mutta nytpä kaupunginhallituksen puheenjohtaja keksikin vielä yhden keinon, jolla asiaa voitaisiin venyttää edelleen.
Hän kertoi hallitukselle, että tämä jäävuorojen muutos on kova työ, sillä se vaatii satojen tuntien muuttamista (todellisuudessa jokainen seura tekee omat listansa pari viikkoa eteenpäin, eli mitään ylimääräistä työtä ei todellakaan olisi tullut) ja hän ehdottikin, että uudet jäävuoroajat otettaisiin käyttöön vasta 1.1.2010.
Hallituksen jäsenet tietenkin uskoivat puheenjohtajan tarkoituksella antamiin virheellisiin tietoihin ja hyväksyivät tämän esityksen, eli saamme lisää jäitä vasta ensi vuoden alusta.
Jokainen, joka vähänkin tietää jääkiekosta, tai yleensä jostain urheilulajista, ymmärtää sen, että alkukausi on aina tärkeämpää harjoittelun kannalta, eli varsinkin syyskaudella niitä lisäjäitä olisimme tarvinneet. Loppukausi näet pelataan sarjoissa, joihin syyskauden harjoittelulla ylletään.
Tämä kaikki on tuon kilpailevan seuran taktikointia työssä, jota se tekee määrätietoisesti saadakseen meidän seuramme toiminnan loppumaan. Pikkuhiljaa se kaupungin hyvällä avustuksella tulee tässä onnistumaankin, sillä onhan selvää, ettei jääkiekkojoukkueeseen tule pelaajia, jos sillä ei ole yhtään jääaikaa.
Tästä päätöksestä olisi tietenkin voinut valittaa, mutta se olisi ollut hyödytöntä, koska valitusten käsittelyaika on niin pitkä, että kausi olisi ollut ennen päätöstä jo "taputeltu". Esim. viime kaudella hallinto-oikeuteen tekemästämme valituksesta päätös tuli nyt elokuussa, ja vaikka päätös olikin meille myönteinen, siitä ei ollut mitään hyötyä, koska kausi oli jo ohi.
Meillä on ollut apuna jopa lakimies, mutta hänkään ei asioille pysty mitään tekemään, sillä politiikot kyllä osaavat kaikki koukerot joita voivat hyväkseen käyttää.
Tämä kertomus oli tiivistelmä, sillä jos kaikki vaiheet tuosta prosessista olisin kertonut, siitä olisi tullut melkomoinen romaani, mutta selviääpä tästä kuitenkin, miten Nokialla asioita hoidellaan esim. kaupungin taholta. Herää kysymys: Mitä varten on liikuntalautakunta, kun se ei hallituksen mielestä pysty päättämään edes jäähallin käyttövuoroista, vaan niistä päätti ihmiset, joilla ei ole minkäänlaista asiantuntemusta siltä alalta? Luulisi kaupunginhallituksella olevan tarpeeksi pohdittavaa nykytilanteessa näissä säästöjen miettimisessäkin!
Onneksi löytyy vielä sellaisiakin ikkunoita, joissa ei ole kaltereita.
Dani-poika oli taas kerran pelastus mummulle (ja papalle), hänen kanssaan puuhaaminen vei ajatukset väkisin hetkeksi pois kaikesta muusta.
Kävimme ihailemassa mm. näitä "kulkusia"!
Toivotaan, että jatkossa ehdin päivittämään blogiani vähän useammin!
HYVÄÄ SYKSYÄ KAIKILLE NÄIN ALKAJAISIKSI!
Kommentit