Lopultakin saan laitettua tänne "tavaraa", tänne kun ei ole saanut ladattua mitään vähään aikaan.
Klikkaa taas kuvat suuremmaksi, jos haluat.
Sunnuntai-iltana lähdimme ukkokullan kanssa iltalenkille, kiersimme Pyhäjärveä Nokia -Tottijärvi - Vesilahti - Lempäälä - Pirkkala - Nokia reittiä. Nyt tietenkin ajattelette, että siinäpä pirtsakat mummu ja pappa, kun tuollaisia lenkkejä pistelevät, mutta ehei, on tunnustettava, että autollahan me lenkkeilimme.
Peuroja oli liikkeellä aika hurjasti, joten piti olla aika varuillaan.
Tässä yksi vauhdissa (joka paikkaan kun ei kuulemma voi pysähtyä) otettu kuva .
Jossain Vesilahden - Lempäälän rajamailla oli kuitenkin pakko pysähtyä, auringonlasku oli niin mahtava.
Taivas oli kuin tulessa,
ja vesi paloi mukana.
Kun sitten jatkoimme matkaa, tuli eteemme lohduttava näky:
Ne teistä, jotka ovat vierailleet Leijonaisen blogissa, ymmärrätte, mikä helpotus tämä
näky on, ihmiset ovat vanginneet kaikki ufojen lähettämät ihmeellisyydet (mitä sitten lienevätkin);)
Maanantaina sitten alkoivatkin taas koulut täällä Nokialla ja mummun pikkukaverikin aloitti koulutiensä.
Tässä äidin ottama kuva tästä yhdestä suuresta tapahtumasta ihmislapsen elämässä.
Daniil soitti aamulla mummulle ja kertoi, ettei yhtään jännitä. Ilmeestä vois tietenkin päätellä muuta :)
Koulun jälkeen siten tultiin heti kertomaan, mitä kaikkea siellä oltiin tehty ja millaisia kavereita siellä oli ollut. Hyvin oli viihtynyt ja intoa piukassa odotti jo seuraavaa koulupäivää.
Kommentit