1863088.jpg
Klikkaa kuva suuremmaksi.

Koko eilinen päivä oli niin kiireinen, etten edes tänne ehtinyt pistäytymään.

Järjestimme eilen Nokian jäähallissa Tappara - Kärpät- jääkiekkopelin, ja se teetti töitä aika rutkasti.

Jo tiistaina ja keskiviikkona olimme järjestelemässä paikkoja ja eilen hallilla meni 15 - 23.
Aika väsynyt olin kotiin tullessani. Yleensä (niin kuin tiedätte ;D), siihen aikaan en vielä nukkumaan mene, mutta nyt kyllä peti kutsui aika pikaisesti.

Kassa piti kuitenkin ennen nukkumaan menoa laskea, että näki, paljonko saatiin taas joukkueelle rahaa kasaan. Pelissä oli n. 1000 katsojaa, joten jäi siitä jotain vielä meillekin, vaikka Tapparalle pitikin maksaa aika paljon pelin järjestämisoikeuksista.

On noi liigajoukkueet vähän vaativampia, kuin meidän pelaajamme. Kaikki piti olla valmiina, pyyhkeet aseteltuina ja kahvitermareita pöydällä täynnä koko ajan. Joivat muuten kahvia aivan mielettömästi, koko ajan neljällä keittimellä keitimme.

Tämä päivä onkin sitten mennyt taas paperihommissa, kun pari päivää oli tekemättä, ja huomenna olisi taas Hämys-keikka (eli oluen ja kahvin myyntiä tuolla tanssilavalla). Tuo on tämän kesän viimeinen tanssi-ilta, joten sinne tarvii mennä vasta ensi kesänä seuraavan kerran.

Sitten vähän kannanottoa tai perustelua tai ihan miten vaan:

Monikaan ei varmaan ymmärrä meitä, kun käytämme mieheni kanssa periaatteessa kaiken vapaa-aikamme näin syksyisin ja talvisin tuon jääkiekon ympärillä. Ajattelemme asian kuitenkin niin, että kun luomme lapsille mahdollisuuden harrastaa, saamme kenties muutaman pois tuolta kadulta "mummuja potkimasta", ja nykyisin, kun esim. luistelu ja jääkiekon pelaaminen ei useinkaan onnistu tuolla ulkona huonojen talvien vuoksi, annamme lapsille näin mahdollisuuden hauskaan yhdessäoloon liikunnan piirissä. Nykyisin puhutaan paljon, kuinka lapsilla on huono kunto ja koululiikuntaakin koko ajan vähennetään, niin silläkin saralla näen työmme arvokkaana (vaikka monet epäilevätkin).

Ja mitä tulee lasten väkisin harrastuksiin viemiseen sen vuoksi, että on itsestä hienoa, kun lapsi harrastaa, en usko tuota esiintyvän kovinkaan laajasti. Ainakaan tällä tasolla, missä meillä lapset harrastavat, en ole tuohon törmännyt. Päinvastoin, kun näkee lasten innosta hehkuvat naamat voitetun pelin tai leikkimielisten harjoitusten jälkeen, kyllä ne on vanhemmat, jotka joutuvat ehkä väkisin tulemaan hallille.

Asia erikseen on sitten ne vanhemmat, jotka kuvittelevat, että oma nappula pelaa NHL:ssä muutaman vuoden päästä. Näitäkin vanhempia (yleensä ovat isiä) valitettavasti on, mutta onneksi tosi vähän, joten ei pidä yleistää.

Muista ns. taiteellisista harrastuksista (baletti, soitto yms) en osaa sanoa, niissä en ole ollut mukana, koska omatkin lapseni ovat harrastaneet vain näitä liikuntalajeja.

Tässä tuli kannanottoa kerrakseen. Lähinnä tämä vuodatus on toisenlainen näkemys lasten harrastamisesta, kuin mitä tuolla siskolikallani on ;D. Ainaista kädenvääntöä tämä meille aiheuttaakin, onneksi kuitenkin hyväntahtoista!